Urheilu ammattina – Osa 2
Lajikohtaisen ja yleisen liikunnallisen lahjakkuuden lisäksi urheilijalla tulee olla fyysisesti tarvittava kunto lajille, kuten juoksu, taidot hallita se, ja yleinen terveys tarvittavassa kunnossa. Henkisesti urheilijalta odotetaan kurinalaisuutta, pitkäjänteisyyttä ja voimakasta tahtoa, jotka kaikki auttavat lajin huipulle pyrkimisen yhteydessä kohdatuissa esteissä. Urheilijat aloittavat uransa yleensä nuorina, tutkimusten mukaan päälaji on valittu yleensä yhdeksänteen ikävuoteen mennessä. Lapset alkavat yleensä ottaa lajin tosissaan noin 13-vuotiaina, ja kilpailutasolle tosissaan valmentautuminen alkaa noin 15-vuotiaana. Vaikka nämä iät eivät ole kiveen kirjoitettuja, nollatasosta aloittavan aikuisen on lähes epätodennäköisen vaikeaa päästä lajin huipulle,...
Urheilijan taustajoukot – Osa 2
Huippu urheilija ei pääse huipulle omillaan, vaan hänen takanaan on laaja taustajoukko joiden kaikkien tehtävänä on yksilön tai urheilu joukkueen suorituksen parantaminen, ja kilpailuissa pärjääminen. Valmentajan lisäksi useilla joukkueilla ja yksityisurheilijoilla on urallaan mukana huoltajat ja managerit. Sekä managereilla että huoltajilla on usein urheilullinen tausta, mutta he eivät syystä tai toisesta kohonneet korkeammille urheilun asteille. Managerilla on usein taustaa myös yritysmarkkinoinnissa ja hallinnossa, ja hän hoitaa usein urheilijan yhteistyö- ja sponsorisopimuksia. Yksi managerin velvollisuuksista on yhteydenpito mediaan, ja urheilijan julkisuuskuvan säilyttäminen ja muokkaaminen. Manageri siivilöi haastattelu ja tilaisuus pyyntöjä, ja pitää...
Urheilu ammattina – Osa 1
Moniin urheilulajeihin voi ottaa osaa harrastustoiminnan lisäksi puoliammattilaisena, tai ammattilaisena. Ammattiurheilijaksi lasketaan lajin harjoittaja joka saa palkkaa, harrastaja on urheilija joka maksaa itse lajiin osallistumisesta. Ammattiurheilijan työ viikkoon mahtuu lajikohtaisia, sekä yleiskunnollisia harjoituksia, kilpailuja, niihin matkustamista sekä varsinkin eliittitasolla useita edustustilaisuuksia. Ammattiurheilijan päätoimenkuva, ja se kaikista näkyvin yleisölle, on omassa lajissaan kilpailu. Tavoitteena on mahdollisimman korkea kansainvälinen menestys pitkällä tähtäimellä, ja lyhyemmällä tähtäimellä yksittäisissä kilpailuissa menestyminen ja mahdollisimman hyvät henkilökohtaiset tulokset. Huippu-urheilija osallistuu kilpailuihin sekä...
Urheiluvalmentajan työ – Osa 1
Vaikka meistä kaikista ei välttämättä ole ammattitason urheilijoiksi, urheilun parista löytyy useita ammattivaihtoehtoja tietystä lajista tai urheilusta yleisesti nauttiville. Uravaihtoehtoja löytyy sekä ammattiurheilun, että harrastustason parista. Töitä voi tehdä joko lasten ja nuorten parissa, tai ympäristössä jossa valmennetaan ainoastaan urheilua harrastavia aikuisia. Urheilijan itsensä jälkeen näkyvin rooli on usein valmentajalla, jonka rooliin kuuluu joko yksittäisen urheilijan, tai koko joukkueen kehitys. Valmentajan työviikko on vaihteleva, ja harjoitussuorituksen lisäksi hän on vastuussa urheilijan auttamisesta kilpailupäivinä, sekä harjoitusohjelman suunnittelusta. Valmentajalla tulee olla hyvä lajiosaaminen ja -tuntemus, sekä loistava...
Vaaralliset harrastukset
Vaikka suurin osa urheiluvammoista tapahtuu tavallisempien urheilulajien yhteydessä, tietyt lajit voidaan laskea vaarallisiksi potentiaalisten vammojen vakavuuden vuoksi. Useat potentiaaliset vaaralliset harrastukset hyväksytään Suomessakin täysin lapsille sopivina, ja usein niitä harrastetaan koko perheen voimalla. Ratsastus esimerkiksi lajina ei välttämättä mielly ihmisten mielessä vaaralliseksi lapsen lajia aloittaessa. Pienille lapsille talutus hihnassa tarjolla olevat ponit ovat vain noin polven korkuisia söpöjä olentoja, ja vanhemmat heräävät lajin vaarallisuuteen vasta kun lapsi on siihen koukussa, ja ratsastettavien eläinten koko on moninkertainen ja haasteet joita ratsastaja asettaa itselleen pitävät sisällään korkeammat riski tekijät. Ratsastuksen...
Jalkapallo
Kautta Suomen historian, joukkuelajit kuten jalkapallo, pesäpallo, ja uusimpana tulokkaana rugby, ovat olleet hyvin suosittuja varsinkin miesten keskuudessa. Ulkona pelattavien lajien, kuten jalkapallon sesonkia ovat rajoittaneet lumiset talvet, ja kylmyyden kohotessa useat siirtyvät joko sisälajien, kuten sählyn seuraan. Myös jäällä pelattavat talvilajit jääkiekon johdolla ovat olleet suosittuja vuosikaudet. Kesälajeista kuumimpia tunteita herättävä on jalkapallo, jota Suomessa on pelattu vaihtelevalla menestyksellä Jalkapallo on joukkueurheilulaji, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan ruohokentällä, tavoitteenaan saada pyöreä pallo potkimalla vastustajan maalin sisälle. Joukkueet koostuvat yhdestätoista pelaajasta, joista yksi toimii vahtina...
Kunnolla kuntoon – Osa 3
Kuntoilu toimii parhaiden jos siitä tekee osan päivittäistä, tai joka viikkoista rutiinia. Jotta kuntoilusta olisi hyötyä, sen tulee olla säännöllistä, tarkoitushakuista, ja osa elämää, ennemmin kuin siihen silloin tällöin lisättävä osa. Kannattaa olla myös realistinen sen kanssa, kuinka paljon muutoksia valitsemallaan liikunnan määrällä on mahdollista saada aikaan. Vaikka pienemmästä määrästä kuntoilua on yleisen hyvinvoinnin eteen runsaasti hyötyä, 20minuutin päivittäinen kävely lenkki ei välttämättä tuo sen harrastajan six-pack lihaksia näkyville kesään mennessä. Liian korkeat odotukset pieniin tuloksiin yhdistettyinä aiheuttavat pettymyksiä, ja harrastaja saattaa jättää kuntoilun pois rutiinista näkyvien muutosten puuttuessa. Mieti kuinka paljon aikaa voit...