Joukkueurheilu

Joukkueurheilu

Joukkueurheilulajit kattavat urheilun muodot joissa pelaajat toimivat yhteisen maalin saavuttamiseksi. Tyypillisessä kilpailutilanteessa kaksi joukkuetta yleensä kisailee toisiaan vasten voitosta. Toiminta on usein jaettu liigoihin, joissa useammat alueen joukkueet pelaavat toisiaan vastaan kunnes jäljellä on vain kaksi joukkuetta ja alueen voittaja ratkeaa näiden kahden välisessä ottelussa. Usein pelissä on pallo, tai muu esine, jota yritetään saada menemään maaliin. Perinteisiä joukkueurheilulajeja Suomessa ovat jalkapallo, salibandy, jääkiekko ja pesäpallo.

Miksi joukkueurheilu

Suuri osa joukkueessa pelaamista on harjoituksissa käyminen. Näiden aikana pelaajat oppivat pelissä tarvittavia taitoja, sosialisoivat ja nostavat yleis- ja pelikuntoaan. Valmentaja päättää Kuinka usein kilpailuita järjestetään, ja mille tasolle saakka ne nousevat riippuu lajin suosiosta ja urheiluseurojen aktiivisuudesta. Joissain lajeissa kilpaillaan aina valtion ja kansainvälisellä tasolla, kun taas toisissa sen jää ruohonjuuritasolle, omassa maakunnassa tapahtuvaan toimintaan. Sekä aikuisille että nuorille iso osa joukkueurheilua on tiimi hengen luominen. Pelien ja treenien lisäksi joukkueet usein järjestävät saunailtoja, ja peli reissuilla vietetään pidempi aika samassa porukassa.

Joukkueurheilu on todistetusti mielenterveydelle hyväksi. Joukkueen osana olemisesta saa sosiaalisia kontakteja, ja urheilu virkistää mieltä ja ruumista. Urheilusta saa elämäänsä positiivista sosiaalista painetta, harjoituksiin on mentävä ja parhaansa yritettävä, sillä joukkueen pärjääminen lajissaan vaati koko joukkueen yhtenäistä henkeä ja toimivuutta tiimin sisällä. Tärkeintä urheilussa on totta kai liikunnan jälkeen tuleva hyvä olo. Nuorille aikuisille joukkueeseen kuuluminen merkitsee usein paljon, ja urheilun vakavasti ottavat päätyvät uhraamaan suuren osan ajastaan harrastukselle. Viikonloput menevät usein kilpaillessa ja illat treenatessa. Toisaalta joukkue ja sen ympärillä pyörivä verkosto opettaa paljon, ja kasvattaa nuorista tasapainoisia aikuisia. Kritiikkiä on pystyttävä ottamaan rakentavasti, ja uusien ihmisten kanssa pitää tulla toimeen, olivat he sitten huoltajia, valmentajia tai kilpailevan joukkueen jäseniä.

Mistä aloittaa

Joukkueurheilu harrastuksen voi aloittaa ihan ruohonjuuritasolla ja kykyjen kohotessa voi nousta vaikka miten pitkälle. Olympialaiset esimerkiksi ovat alunperin amatööriurheilijoille tarkoitettu tapahtuma, vaikka tämä ei välttämättä ole todellisuus tänä päivänä. Moni meistä on aloittanut joukkueurheilun jo peruskoulun penkillä. Joukkueurheilut ovat hyvä tapa saada suuri määrä lapsia liikkumaan yhtä aikaa. Moni jatkaa koulussa aloitettua harrastusta aina aikuisikään saakka. Uutta lajia etsiessä kannattaa miettiä mikä laji sopisi itselleen. Usea päätyy tiettyyn lajiin kavereiden kautta, mutta yksinäänkin voi oikein helposti lähteä etsimään joukkuetta. Joukkuetta valitessa kannattaa myös miettiä logistisia kuvioita. Onko harjoituksiin helppo päästä, ja kuinka paljon aikaa juuri tämä joukkue vaatii jäseniltään. Jos menee lupaamaan liikaa, ja lajista tulee enemmän stressi kuin sen parannus keino, ei harrastus kestä kauaa. Kannattaa myös miettiä kuinka paljon rahaa pystyy ja on valmis harrastukseen käyttämään. Vaadittavien varusteiden määrä lajien välillä vaihtelee huimasti. Jalkapallon voi aloittaan kuka tahansa joka omistaa shortsit ja juoksu tossut, kun taas polo crosse tai hevospoolo vaativat paitsi pelaajan normaali varusteet, myös hevosen ja hänen varusteensa.

Suomesta löytyy melkein joka lajiin rekisteröityjä ja rekisteröimättömiä urheiluseuroja. Urheiluseurat jotka osallistuvat kisatoimintaan ovat yleensä lajiliiton jäseniä. Rekisteröidyt urheiluseurat saavat osansa valtion jakamista apurahoista. Valtaosa urheiluseurojen järjestämistä treeneistä on suunnattu alaikäisille, mutta aikuisillekin löytyy paljon toimintaa jouten koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Aikuiset voivat myös osallistua seurojen vapaaehtoistoimintaan huoltajina, valmentajina ja toimitsijoina. Maanlaajuisesti kunnallisten avustusten piiriin kuuluu lähes 7 000 seuraa. Seurat ovat perinteisesti jäsentoimintaan ja talkoohenkeen perustuvia, tosin näinä päivinä moni seuran jäsen mieluimmin maksaa korkeammat jäsenmaksut kuin käyttää aikaansa seuran ylläpitoon.